Historia
LAHDEN KAUPPAHALLIN HISTORIA JUONTAA YLI 100 VUODEN TAAKSE
Lahden ensimmäinen, Henrik Helinin suunnittelema vaatimaton kauppahalli perustettiin jo kauppalakauden aikana vuonna 1904. Tori ja kauppahalli olivat tuohon aikaan keskeisiä kauppapaikkoja niin tuottajille kuin asiakkaille. Kaupungeissa haluttiin muuttuneen lainsäädännön ja hygieniavaatimusten takia siirtää etenkin ruokatavaran kauppa avoimilta toreilta halleihin, joihin oli mahdollista rakentaa asianmukaisia säilytystiloja. Suuntaus oli sama koko maassa ja muuallakin Euroopassa.
Lahden kauppahalli toimi aluksi kolmisen vuotta osoitteessa Aleksanterinkatu 9, johon oli noussut maanviljelijä Berndt Vikströmin rakennuttama jugend-tyylinen kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo. Talo purettiin nykyisen Tuomitalon tieltä vuonna 1962.
Vuonna 1911 torin varrelle, Torikadulle oli rakennettu yksikerroksinen korkeaullakkoinen kivirakennus. Se käsitti seitsemän pientä liikehuoneistoa, joissa myyntitiski oli välittömästi avattavan ikkunan takana. Liiketilat olivat siis käytännössä kioskeja, joita rakennuksen suunnittelija, arkkitehti Yrjö Sadeniemi oli piirustuksissaan nimittänyt avokauppimoiksi. Nämä kauppahallin ”luukkuja” muistuttaneet katumyymälät olivat käytössä vuoteen 1923 asti, kunnes nykyisen Toritalon ensimmäinen vaihe kauppahalleineen valmistui. Lahdessa onkin ensimmäinen itsenäiseen Suomeen rakennettu kauppahalli, joka on edelleen toiminnassa.
Korttelin sisään sijoittunut kauppapaikka torin laidalla
1923 valmistuneen Toritalon ensimmäisen vaiheen suunnitteli Eliel Saarisen arkkitehtitoimisto. Itse Eliel Saarinenkin on mainittu suunnittelijaksi, mutta tiedosta ei ole varmuutta. Lahtelaisen arkkitehdin Unto Tupalan mukaan rakennuksen olisi piirtänyt Saarisen toimistossa työskennellyt Frans Nyberg.
Toritaloa laajennettiin tuntuvasti jo vuosina 1927–29 Heikki Tiitolan piirustusten mukaan. Kauppahalli jäi laajennuksen ja nykyisen nelikerroksisen rakennuksen sisään sellaisenaan. Uuteen kauppahalliin tuli 22 myymälää koko korttelin läpi menevässä käytävässä. Lisäksi hallin molempien päätyjen pylväiköiden koristamien sisäänkäyntien yhteydessä oli kaksi suurempaa myymälähuoneistoa.
Alkuaikoina Lahden kauppahallissa myytiin pääasiassa lihaa ja makkaraa, mutta vähitellen mukaan tuli myös leipä-, vihannes- ja kukkakauppoja. Vielä 1950-luvun alkupuolella lihamyymälöitä oli kuusi: A.O. Vuorinen, Veljekset Heinonen, Forss, Mäkinen, Drachmann ja LSO. Näistä Vuorinen oli aloittanut hallissa tiettävästi jo ennen sotia. 1950-luvun alkupuolella A.O. Vuorisen kauppiaaksi vaihtui Urho Terho, joka ehti toimia hallikauppiaana yli puolen vuosisadan ajan, kunnes myi liiketoiminnan vuonna 2005.
1960-luku oli kauppahallin kulta-aikaa
Lahden kauppahalli on yli 100-vuotisen historiansa aikana kokenut useita nousu- ja laskukausia. Kauppahallin kulta-aikaa oli 1960-luvun alkupuoli, jolloin sinne saatiin kylmätiskit. 1980-luvun loppupuolella elettiin vaisumpaa aikaa, jolloin kauppahallissa oli useita ”pilttuita” tyhjillään, eikä uusia yrittäjiä meinannut löytyä. 1990-luvun lamavuosistakin kauppahalli selvisi.
Vuonna 1996 Marjatta ja Eino Kollin Säätiö osti kauppahallin kiinteistön Suomen Pankilta. Hallia myös remontoitiin 1990- ja 2000-luvulla paremmin nykyajan kaupankäynnin ja liiketoiminnan tarpeita vastaamaan. Sitkeiden yrittäjien lisäksi kahvilat ja pienet lounaspaikat ovat olleet hallin pelastus, kun kaupan rakenne on muuttunut ja supermarketit yleistyneet.
Lähiruokaperinnettä on vaalittu vuosikymmenestä toiseen kaikkien muutosten keskellä.
Vuonna 2011 Päijät-Hämeen liitto myönsi Lahden Kauppahallille arvostetun Vellamo lähiruokaa -tunnuksen lähes satavuotisen lähiruokaperinteen ansioista.
Keväällä 2019 Lahden Kauppahallissa oli yhdeksän yrittäjää – lihaa, kalaa, juustoja ja leipomotuotteita sai palvelutiskeiltä ja lounaskahviloitakin oli useampi. Koronavuosista 2020–2022 halli sitkeili läpi uskollisten asiakkaiden, hygieenisten palvelutiskien, mukaanotettavien annosten ja kotiintoimitusten avulla.
Heila saapui satavuotiaaseen kauppahalliin
Loppuvuonna 2024 Lahden kauppahalli sulkeutui mittavan peruskorjauksen ajaksi. Remontissa suojeltu kauppahallirakennus ja sen tekniikka uudistettiin historiaa kunnioittaen. Täysin uudistettu halli avataan keväällä 2025 uudella konseptilla, jossa lähiruoka, aidot maut ja pientuottajat ovat edelleen pääosassa. Mallia on otettu Heinolassa toimivasta Heila Oy:stä, jonka elämyksellinen ostos- ja taukopaikka pitää sisällään lähiruokamyymälän, palvelutiskit ja viihtyisän kahvila-ravintolan.
Vetovastuu uudistuneesta kauppahallista on Pikku-Heila Oy:llä, jonka taustavoimissa on Heila Lähiruokatorin yrittäjiä. Vuonna 2011 Heila Oy palkittiin samalla Päijät-Hämeen liiton Vellamo lähiruokaa –tunnustuksella kuin Lahden Kauppahalli. Heila sai vuonna 2024 myös valtakunnallisen Vuoden lähiruokateko -palkinnon. Nyt molempien lähiruokaosaaminen yhdistyy Lahden Kauppahallissa ja sen uudistamisessa.
Lahden Kauppahallin uudessa Heila-lähiruokapuodissa myydään noin 100 tuottajan kotimaisia herkkuja, kuivatuotteita, säilykkeitä, juomia ja muita tuotteita. Lihaa, kalaa ja juustoja saa perinteisistä palvelutiskeistä. Uutta on Pienpanimopuoti Hilpeä, joka on keskittynyt käsityöläisoluisiin ja -siidereihin. Oman leipomon tuoreet leivonnaiset löytävät tiensä myös hallin kahvilan vitriiniin, ja ravintolassa on arkisin monipuolinen lähiruokalounas. Perusvalikoiman lisäksi hallin tarjonnassa näkyvät sesonkien ja erilaisten teemaviikkojen tuotteet.
Tervetuloa heilastelemaan Lahden kauppahalliin!